Niin hän tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Se on lähellä sitä maa-aluetta, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Koska Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istui kaivolle. Oli noin kuudes tunti. Eräs samarialainen nainen tuli ammentamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minulle juotavaa.” Hänen opetuslapsensa olivat näet menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. Samarialainen nainen sanoi hänelle: ”Kuinka sinä, joka olet juutalainen, voit pyytää juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?” Juutalaiset eivät nimittäin ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa. Jeesus vastasi hänelle: ”Jos sinä tuntisit Jumalan lahjan ja hänet, joka sanoo sinulle: ’Anna minulle juotavaa’, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi Jeesukselle: ”Herra, eihän sinulla ole edes ammennusastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sitten saisit sitä elävää vettä? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon? Hän joi siitä itse, samoin hänen poikansa ja karjansa.” Jeesus vastasi hänelle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, tulee uudelleen janoiseksi, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.” Nainen sanoi: ”Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa.” Jeesus sanoi hänelle: ”Mene kutsumaan miehesi ja tule tänne.” Nainen vastasi: ”Ei minulla ole miestä.” Jeesus sanoi: ”Oikein puhuit sanoessasi: ’Ei minulla ole miestä.’ Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta.” Nainen sanoi hänelle: ”Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat palvoneet Jumalaa tällä vuorella, mutta te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, missä tulee palvoa.” Jeesus vastasi: ”Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te palvotte sitä, mitä ette tunne. Me palvomme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastus tulee juutalaisten keskuudesta. Mutta tulee aika, ja se on jo nyt, jolloin oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia palvojia Isä etsii. Jumala on Henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, tulee palvoa hengessä ja totuudessa.” Nainen sanoi hänelle: ”Minä tiedän, että Messias tulee, hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken.” Jeesus vastasi: ”Minä olen se, minä, joka puhun kanssasi.” Samassa hänen opetuslapsensa tulivat ja ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt: ”Mitä sinä hänestä tahdot?” tai ”Miksi puhut hänen kanssaan?” Silloin nainen jätti vesiruukkunsa, riensi kaupunkiin ja sanoi ihmisille: ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Ei kai hän vain ole Kristus?” Niin ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo. Sillä välin opetuslapset kehottivat Jeesusta sanoen: ”Rabbi, ota syötävää!” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset sanoivat toisilleen: ”Onkohan joku tuonut hänelle syötävää?” Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että teen lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Ettekö sano: ’Vielä on neljä kuukautta sadonkorjuuseen’? Minä sanon teille: kohottakaa katseenne ja katselkaa vainioita, sillä ne ovat vaalenneet sadonkorjuuta varten. Leikkaaja saa palkkaa jo nyt ja kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, jotta kylväjä ja leikkaaja voisivat iloita yhdessä. Tässä toteutuu sanonta: ’Toinen on kylväjä ja toinen leikkaaja.’ Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, mistä ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat nähneet vaivan, ja te olette päässeet korjaamaan heidän työnsä tulokset.” Monet sen kaupungin samarialaisista uskoivat Jeesukseen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: ”Hän kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt.” Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä viipymään luonaan. Hän jäi sinne kahdeksi päiväksi, ja vielä useammat uskoivat Jeesukseen hänen oman sanansa tähden. He sanoivat naiselle: ”Emme usko enää vain sinun puheesi perusteella, sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä mies todella on maailman Vapahtaja.”
Joh 4:5-42
Samarialainen nainen kohtasi Jeesuksen kaivolla. Nainen eli parhaillaan keski-iän kriisiään. Kaikki se mihin hän oli pannut toivonsa, oli romahtanut: usko, toivo, luottamus, kauneus... Yht'äkkiä siinä onkin Jeesus. Hän puhuu Kristuksen kanssa. Naisen elämä saa uuden suunnan. Naisesta tuli evankeliumin viestin viejä omassa ympäristössään.
Keski-iän kriisi on etsikkoaika, Jeesus kutsuu kohtaamaan häntä tänäänkin. Kaiken uudelleen arvioimiseen, uuden ilon ja vapauden löytymiseen.
Mulla kävi samalla lailla. Kun tuntui että kaikki oli mennyt ja olin yksin, niin yksin, että ainoat ihmiskontaktit päivän aikana oli kaupan kassa 12km päässä. (piti 2x päivässä käydä kaupassa, että sai edes hiukan aktiviteettia päivään ja jutella jonkun kanssa). Viimein rukoilin: "tapahtukoon Sinun tahtosi"
Kun todella alistumme Jumalan tahtoon, alkaa tapahtua. Jumalan tahto on ehdottomasti paras, hän on kaikkivaltias ja ohjaa koko luomakuntaa. On tärkeää erottaa oma tahto Jumalan tahdosta.
Kommentit
Lähetä kommentti