Muistamme vielä ajan ennen kännyköitä. "Jonnet ei muista." Millaista oli nuorenparin elämä eri paikkakunnilla esim opiskelun vuoksi. Usein kirjoiteltiin kirjeitä hellulle ja soiteltiin varsinkin iltaisin ja se kuva oli lompakossa. Eräs ystäväni kertoi löytäneensä talonsa vintiltä jonkun entisen asukkaan nuoruuden kirjeenvaihdon rakkaansa kanssa viime vuosisadan alusta. Kirjeistä näkyi miten vaikeaa yhteydenpito oli tuolloin. Vain satunnaisesti tavattiin, puhelut olivat harvinaisia ja heikkolaatuisia, usein katkesivat kesken. Kirjeissä vakuutettiin rakkautta toista kohtaan. Jaksaakohan tuo toinen odottaa minua, ehkä vuosia?
Nykyisin on kaikki pikaviestimet ja deittisovellukset, maailma on nopeaa ja hektistä. Kukaan ei enää kirjoita kirjeitä.
1950-luvun Romaniassa kristittyjen kotikokoukseen ryntää joukko aseistettuja miehiä. Tulee nuoren tytön vuoro kirota Kristus ja sylkeä Raamattua. Tyttö ottaa Raamatun käteensä, pyyhkii syljen hihaansa ja sanoo: "Minä olen Kristuksen morsian. Kuka morsian on ikinä sylkenyt sulhasensa rakkauskirjeelle!?" Tunnustuksen jälkeen tyttö ammutaan.
Tunnetko Hänet, joka rakastaa uskollisemmin, hellemmin ja palavammin kuin kukaan sulhanen tai morsian? Raamattu on Jumalan rakkauskirje sinulle ja minulle.
Kommentit
Lähetä kommentti